Kaunis talvikuva on otettu viime talvena Aarniolla koiralenkin aikana auringon painuessa mailleen. Vihdoinkin tänään herätessä oli talvi ! Lumitöissä vierähtää aika niin nopeasti, ettei huomaakaan. Välillä jää katselemaan lintuja, jotka hyörii ruokitapaikoilla ....... ja nauttii vaan siitä on elossa : ) Pihalla tulee oltua ihan huvikseen, kun on niin hiljaista ja kaunista.
Päivällä käytiin porukalla isommalla ulkona syömässä. Mukana sisarukset Kati, Peppo ja Mano sekä Ekke-pappa ja Katja-kummityttö mukaan lukien.
Olipa kiva tavata sukua pitkästä aikaa : ) Just Papalle sanoinkin, että saa käydä päiväkahvin merkeissä....johon hän vastas: kuin myös ! Täytyy ihan ottaa itseään niskasta kiinni ja tehdä se ihan lähi aikoina. Pappa on sitäpaitsi innostunut NindendoWiistä, joten mä voisin mennä sinne puikkaamaan tai nyrkkeilemään... se on hauskaa ja hikistä puuhaa. Mä en voi pyörittää vannetta, koska ne napsahtaa yleensä mua päähän ja sitten on pää kuhmuilla ;)
Ruokailun jälkeen lenkitin Vertin. Kyllä oli ihana päästä metsään, kun on lunta ja vesikin on vähentynyt tutuilta poluilta. Meillä täällä köhniöllä on tuo alametsä ja puron rannat tulvillaan vettä .... ovat olleet koko kesän ja syksyn. Köhniöjärvi laskee vettä ihan hulluna ja lisänä vielä monelta tontilta tulevat hulevedet saavat tuon tulvan aikaiseksi. Illalla hiljaisuuden laskeuduttua, kuuluu melkoinen kohina puron ollessa melkein koski. Ulkoillessa on nyt niin rauhaisaa, kun lumi vaimentaa kaikki äänet. Ihanaa, kun lunta satoi pikkuhiljaa koko lenkin ajan. Lenkin jälkeen lähdinkin Minnan kanssa treffeille Tiituspohjan Teboilille, josta jatkoimme "PollenPotkuun" ; ) Käytiin katsastamassa millainen uusi maneesi on ja vähän neuvottelemassa millä hinnalla maneesia vuokrataan. Ei hirveeltä kuulostanut mitä siinä heiteltiin. Ehkä siitä syntyy jotain jatkojalostuksen jälkeen.... jäämme kuuntelemaan.
Maneesireissun jälkeen polkasin kotiin, en tosin kaasupohjassa. Siellä nääs jotkut kuvittelee, että kuuluu ajaa AINA 30 km/h jos sataa/on satanut lunta. Hitto en mä mikään kaahaajaa ole, mutta kyllä sylettää ajaa suoraa tieta ilman vaaroja kävelyvauhtia (Konosen ; ). Kotiin päästyä kolan kimppuun ja sit pikku välipalaa, että jaksaa Kaverikoiravierailun hoitaa. Oltiin tänään pitkästä aikaa Vertin kanssa Keljon vanhainkodilla. Meidän vakikävijät olivat kuka mistäkin syystä estyneet, joten lähdettiin Helin ja Jaden kanssa paikkaamaan heitä. Hieno homma, että me päästiin niin ei tarvinnut vuoden viimeistä keikkaa perua. Siellä olikin paljon mummoja ja pappoja silittelemässä ja sylittelemässä, sekä ihan vaan katsomassa. A-talossa kierrettiin kaikki kolme normiosastoa ja siihen päälle dementiapuoli ja joka osastolla oli kovasti odotettu....tosin dementikot sitä eivät muistaneet ; ) Olivat sielläkin aivan yhtä ilahtuneita kuin muillakin osastoilla. Onneksi B-talossa vietettiin pikkujouluja, joten emme sinne menneet. Kyllä kahdella koiralla on iso urakka olla kaverina, kun aktiivista väkeä on paljon. Onneksi Vertti ja Jade jaksoivat hienosti olla siliteltävänä ja välillä vähän syliteltävänäkin. Tosi coolisti Vertti ottaa vastaan kovakouraisemmankin käden hyväilyn... niitäkin ikäväkyllä välillä sattuu kohdalle. Tänään vähän piristin vanhusten arkea riehuttamalla Verttiä "vinkusukalla", se kuten tiedetään saa kierrokset kattoon : ) No siinä sit pöyritin ja roikotin sukassa innosta murisevaa koiraa ja kaikilla oli hauskaa. Tosin yksi mummo kehoitti minua olemaan leikittämättä koiraa tuolla tavalla jos lapsia on paikalla he kun saattavat pelästyä : ) Helikin esitteli kuinka Jade osaa haukkua, kun kovasti ihmettelivät "eikö nuo osaa ollenkaan haukkua". Normaalisti koirat eivät vierailulla saa haukkua, mutta nyt olessamme kahden koiran kanssa liikkeellä oikaistiin pyynnöstä sääntöä. Oli oikein hieno fiilis taas vierailun jälkeen ja ajatus, että tämä on paras työ varmasti mitä tässä kuussa tulee tehtyä. Tullessamme Vertin kanssa vierailureissulta oli Olli käynyt sillä välin laittamassa keittiön työvalon oikeaan korkoon ja se on nyt hieno, kun lamppu on keskellä lasia. Lisäksi oli muistanut, kun ulos piti saada uusi pistoke : ) Kiitos Olli ! Larikin sai pohjahiottua tason osat, joten loppuhionta ja jotain pintaan niin kasaamista vaille valmis sekin työ.
Viimeisessä kuvassa on Vallu ja Vertti kuvan on ottanut Pia 28.10.2003 eli muutama viikko ennen Vallun kuolemaa. Taitaa olla viimeisiä kuvia....ellei aidoissa filmikuvissa ole jotain. Vertti on siinä jus täyttänyt 1.5v ja tosi pieni : ) Pitäiskin kaivaa vanhoja valokuvia ja opetella skannerin käyttöä, kun tossa sellainenkin vekotin on. Valokuvat voisivat jopa saada minut innostumaan aiheesta....laittaa mietintämyssyn päähänsä. Nyt tämä tyttö alkaa järjestelemään valokuvia koska etsii tiettyä kuvaa, jonka aikoo laittaa Pönttöfoorumin joulukalenterin luukkuun nro 11 Tavataan taas ja kiitos, että kävit : )
Kaunis talvikuva on otettu viime talvena Aarniolla koiralenkin aikana auringon painuessa mailleen. Vihdoinkin tänään herätessä oli talvi ! Lumitöissä vierähtää aika niin nopeasti, ettei huomaakaan. Välillä jää katselemaan lintuja, jotka hyörii ruokitapaikoilla ....... ja nauttii vaan siitä on elossa : ) Pihalla tulee oltua ihan huvikseen, kun on niin hiljaista ja kaunista.
Päivällä käytiin porukalla isommalla ulkona syömässä. Mukana sisarukset Kati, Peppo ja Mano sekä Ekke-pappa ja Katja-kummityttö mukaan lukien.
Olipa kiva tavata sukua pitkästä aikaa : ) Just Papalle sanoinkin, että saa käydä päiväkahvin merkeissä....johon hän vastas: kuin myös ! Täytyy ihan ottaa itseään niskasta kiinni ja tehdä se ihan lähi aikoina. Pappa on sitäpaitsi innostunut NindendoWiistä, joten mä voisin mennä sinne puikkaamaan tai nyrkkeilemään... se on hauskaa ja hikistä puuhaa. Mä en voi pyörittää vannetta, koska ne napsahtaa yleensä mua päähän ja sitten on pää kuhmuilla ;)
Ruokailun jälkeen lenkitin Vertin. Kyllä oli ihana päästä metsään, kun on lunta ja vesikin on vähentynyt tutuilta poluilta. Meillä täällä köhniöllä on tuo alametsä ja puron rannat tulvillaan vettä .... ovat olleet koko kesän ja syksyn. Köhniöjärvi laskee vettä ihan hulluna ja lisänä vielä monelta tontilta tulevat hulevedet saavat tuon tulvan aikaiseksi. Illalla hiljaisuuden laskeuduttua, kuuluu melkoinen kohina puron ollessa melkein koski. Ulkoillessa on nyt niin rauhaisaa, kun lumi vaimentaa kaikki äänet. Ihanaa, kun lunta satoi pikkuhiljaa koko lenkin ajan. Lenkin jälkeen lähdinkin Minnan kanssa treffeille Tiituspohjan Teboilille, josta jatkoimme "PollenPotkuun" ; ) Käytiin katsastamassa millainen uusi maneesi on ja vähän neuvottelemassa millä hinnalla maneesia vuokrataan. Ei hirveeltä kuulostanut mitä siinä heiteltiin. Ehkä siitä syntyy jotain jatkojalostuksen jälkeen.... jäämme kuuntelemaan. 
Maneesireissun jälkeen polkasin kotiin, en tosin kaasupohjassa. Siellä nääs jotkut kuvittelee, että kuuluu ajaa AINA 30 km/h jos sataa/on satanut lunta. Hitto en mä mikään kaahaajaa ole, mutta kyllä sylettää ajaa suoraa tieta ilman vaaroja kävelyvauhtia (Konosen ; ). Kotiin päästyä kolan kimppuun ja sit pikku välipalaa, että jaksaa Kaverikoiravierailun hoitaa. Oltiin tänään pitkästä aikaa Vertin kanssa Keljon vanhainkodilla. Meidän vakikävijät olivat kuka mistäkin syystä estyneet, joten lähdettiin Helin ja Jaden kanssa paikkaamaan heitä. Hieno homma, että me päästiin niin ei tarvinnut vuoden viimeistä keikkaa perua. Siellä olikin paljon mummoja ja pappoja silittelemässä ja sylittelemässä, sekä ihan vaan katsomassa. A-talossa kierrettiin kaikki kolme normiosastoa ja siihen päälle dementiapuoli ja joka osastolla oli kovasti odotettu....tosin dementikot sitä eivät muistaneet ; ) Olivat sielläkin aivan yhtä ilahtuneita kuin muillakin osastoilla. Onneksi B-talossa vietettiin pikkujouluja, joten emme sinne menneet. Kyllä kahdella koiralla on iso urakka olla kaverina, kun aktiivista väkeä on paljon. Onneksi Vertti ja Jade jaksoivat hienosti olla siliteltävänä ja välillä vähän syliteltävänäkin. Tosi coolisti Vertti ottaa vastaan kovakouraisemmankin käden hyväilyn... niitäkin ikäväkyllä välillä sattuu kohdalle. Tänään vähän piristin vanhusten arkea riehuttamalla Verttiä "vinkusukalla", se kuten tiedetään saa kierrokset kattoon : ) No siinä sit pöyritin ja roikotin sukassa innosta murisevaa koiraa ja kaikilla oli hauskaa. Tosin yksi mummo kehoitti minua olemaan leikittämättä koiraa tuolla tavalla jos lapsia on paikalla he kun saattavat pelästyä : ) Helikin esitteli kuinka Jade osaa haukkua, kun kovasti ihmettelivät "eikö nuo osaa ollenkaan haukkua". Normaalisti koirat eivät vierailulla saa haukkua, mutta nyt olessamme kahden koiran kanssa liikkeellä oikaistiin pyynnöstä sääntöä. Oli oikein hieno fiilis taas vierailun jälkeen ja ajatus, että tämä on paras työ varmasti mitä tässä kuussa tulee tehtyä. Tullessamme Vertin kanssa vierailureissulta oli Olli käynyt sillä välin laittamassa keittiön työvalon oikeaan korkoon ja se on nyt hieno, kun lamppu on keskellä lasia. Lisäksi oli muistanut, kun ulos piti saada uusi pistoke : ) Kiitos Olli ! Larikin sai pohjahiottua tason osat, joten loppuhionta ja jotain pintaan niin kasaamista vaille valmis sekin työ. 
Viimeisessä kuvassa on Vallu ja Vertti kuvan on ottanut Pia 28.10.2003 eli muutama viikko ennen Vallun kuolemaa. Taitaa olla viimeisiä kuvia....ellei aidoissa filmikuvissa ole jotain. Vertti on siinä jus täyttänyt 1.5v ja tosi pieni : ) Pitäiskin kaivaa vanhoja valokuvia ja opetella skannerin käyttöä, kun tossa sellainenkin vekotin on. Valokuvat voisivat jopa saada minut innostumaan aiheesta....laittaa mietintämyssyn päähänsä. Nyt tämä tyttö alkaa järjestelemään valokuvia koska etsii tiettyä kuvaa, jonka aikoo laittaa Pönttöfoorumin joulukalenterin luukkuun nro 11 Tavataan taas ja kiitos, että kävit : )
2 kommenttia:
Kiitos itsellesi :-)
"Ihmettelen Kauhiast" kuten Väinö Linna kirjassaan sanoo Hietasen suulla. Mutta minä ihmettelen kauhiast miten ihmeessä kerkiät tuon kaiken????? Noo kun on sukkela niin ilmeisesti kerkiää.
Lähetä kommentti